Alueportaali

ALUEPORTAALI

KOLUMNI: RUNSAAT 40 PROSENTTIA ÄÄNISTÄ UUSJAOSSA - HERÄÄKÖ NUKKUNUT KOLMANNES?

Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys on alkanut vilkkaana. Ensimmäisen kerran suoran kansanvaalin historiassa on vastakkain kaksi miestä. Oikeisto- / vasemmistokortillakaan ei voida pelata. Presidentin valinta avaa vaalivuoden, jonka tavallisille kansalaisille tärkeämpi osa käydään syksyn kunnallisvaaleissa. Tammi-helmikuun tulokset eivät siirry suoraan niihin, mutta pieni heijastusvaikutus niillä on.

Vuonna 2006 Tarja Halonen ylsi jo ensimmäisellä kierroksella Mellunkylässä noin 60 prosentin kannatukseen. Tämänkertainen ensimmäisen kierroksen vahvin oli Niinistö vajaalla 35,8 prosentilla ja toinen Haavisto 22,5 prosentilla.

Toisella kierroksella Tarja Halonen sai 2006 kaksi kolmannesta ja Sauli Niinistö kolmanneksen toisen kierroksen äänistä. Tällä kertaa ehdokkaiden ero jää todennäköisesti jonkin verran pienemmäksi, vaikka ennakkoasetelmat viittaavat Niinistön voittavan.

Muut ehdokkaat keräsivät Mellunkylässä ensimmäisellä kierroksella vajaat 42 prosenttia äänistä. Heidän äänestäjänsä joutuvat punnitsemaan, äänestääkö Niinistöä vai Haavistoa. Nukkuneiden kolmanneksesta ehdokkaat voisivat periaatteessa saada uusia ääniä, mutta Niinistön ennakkosuosikin asema voi jopa laskea äänestysintoa Mellunkylässäkin.

Mistä ehdokkaat voisivat lisä-ääniä saada? Vasemmiston ehdokkaita äänestäneiden enemmistö päätynee Haaviston kannalle. Väyrysen ja Soinin väestä isompi osa on todennäköisesti kallellaan Niinistön suuntaan. Maahanmuuttajien voisi olettaa äänestävän Haavistoa, mutta heistä kaikki eivät automaattisesta äänestä häntä seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Koko maan asetelmiin vaikuttaa myös äänestysaktiivisuus Suomen eri osissa. Haavistoa todennäköisesti hyödyttäisi, jos aktiivisuus jäisi vähäiseksi Keski- ja Pohjois-Suomen pienissä kunnissa. Hänellä on toisaalta ollut nostetta nuorimpien äänestäjien parissa.

Haavisto itse on arvioinut, että seksuaalinen suuntautuminen on monille pienempi este äänestää häntä kuin vihreys. Käytännössä asia taitaa olla päinvastoin – tai sitten koko Pekka-paketti kuorrutettuna sivariudella tekee Haaviston äänestämisen monelle mahdottomaksi.

Lokaakin on jo lentänyt. Kokenut journalisti A-P Pietilä antoi ulkoministeriön syväkurkkuun vedoten ymmärtää, että julkihomon valinta estäisi Suomen pääsyn YK:n turvallisuusneuvostoon. Myös netissä kiertää viestejä, joissa alleviivataan Niinistön kyvykkyyttä ja Haaviston pystymättömyyttä.

Paavo Väyrynen teki osaltaan vaalityötä Niinistölle vihjaamalla maan tarvitsevan isännän… ja emännän. Jenni Haukion ilmestyminen julkisuuteen ensimmäisen kierroksen viime metreiltä lähtien ei tainnut olla ihan sattumaa.

Niinistön mustaamista on esiintynyt vähemmän ja se on vaikeampaa. Hän on ollut 1960–70-lukujen Mauno Koiviston tapaan esillä presidenttikaavailuissa jo yli vuosikymmenen. Niinistön ajoittain vaikeaselkoisissa lausunnoissa on jotain Manumaista, vaikka ne yltävät harvoin samalle tasolle.

Kohti kunnallisvaaleja

Presidentinvaalit ovat valtakunnallinen henkilövaali, mutta niiden pohjalta voi varovasti ennakoida tulevan syksyn kunnallisvaaleja etenkin pääkaupunkiseudulla. Kannattaa muistaa, että neljä ensimmäisen kierrokselle osallistuneista ehdokkaista asuu Helsingissä ja kaksi Espoossa.

Sauli Niinistön ensimmäisen kierroksen äänisaalis oli Mellunkylässä suurempi kuin vuoden 2006 hänen presidentinvaalien toisella kierroksella keräämänsä. Kokoomuksen kunnallisvaaliasetelmia menestys tukee. Kynnys äänestää puoluetta voi alentua.

Vihreiden tie perinteisiin lähiöihin on ollut kivinen. Haaviston yli viidesosan potti Mellunkylän äänistä on kaksi kertaa suurempi kuin puolueen 2011 eduskuntavaaleissa saavuttama. Se tarjoaa mahdollisuuden kohentaa myös vihreiden asemia alueella. Avainasemaan nousee puolueen ehdokasasettelu, joka on tähän asti tarjonnut niukasti paikallisia vaihtoehtoja lähiöiden asukkaille. Iso läpimurto vaikuttaa silti epätodennäköiseltä.

Perussuomalaisten Timo Soinin tulos Mellunkylässä oli linjassa valtakunnallisen tuloksen kanssa. Kevään 2011 runsaan 23 prosentin ääniosuudesta suli noin puolet pois. Kunnallisvaaleissa Kontulan perussuomalaiset toivovat jatkojytkyä, mikä veisi kaupunginvaltuustoon 25 puolueen edustajaa, joista huomattava osa Mellunkylästä. Tammikuinen tulos muistutti perussuomalaisillekin, ettei menestys tule automaattisesti.

Demarien Paavo Lipposen 9,1 prosenttiyksikön kannatus jäi vajaaseen kuudesosaan Tarja Halosen 2006 saavuttamasta ja kolmannekseen SDP:n kevään 2011 luvuista. Ääniä virtasi niin Niinistölle kuin Haavistolle.

Vaikka henkilövaalista oli kyse, niin tulos heiluttaa jopa demarien asemaa Mellunkylän suurimpana puolueena. Kaksissa perättäisissä vaaleissa muun puolueen ehdokasta kannattaneita ei ole aivan helppo saada ruusutunnusten alle. Siihen tarvitaan soppatykkiä ja naamakirjaa järeämpiä aseita.

Paavo Väyrysen kannatusosuus oli noin kaksinkertainen Keskustan eduskuntavaaleissa saavuttamaan. Puolueen on hyvin vaikea yltää samaan kunnallisvaaleissa. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki piti puolueensa hyvin esillä, vaikka äänimäärä jäi alle edusvaalien tuloksen. Yhdessä viime kevään eduskuntavaalien tuloksen kanssa puolueella on kohtalaiset lähtökohdat syksyn vaaleihin.

Sari Essayah ylsi suunnilleen kristillisdemokraattien kannatuksen tasolle. Eva Biaudet jäi Mellunkylässäkin alle RKP:n alueella yleensä saavuttaman tuloksen alle. Sekä kristillisten että RKP saivat kampanjoillaan näkyvyyttä, mutta Essayah onnistui puolueensa näkökulmasta paremmin.

Jouko Kokkonen