Alueportaali

Kiasman ja Kivikon yhteisty�

Päivi Matala jakamassa ilmapalloja Ihana Kivikko -tapahtumassa. Kuva Juho Heikkinen.

Nykytaiteen museo Kiasma täyttää pyöreitä vuosia. Takana on 10 vuotta mitä kiehtovimpien näyttelyiden ja tapahtumien parissa. Tänä vuonna Kiasma kurkistaa Kivikkoon ja sen kymmenvuotiseen taipaleeseen. Kun Kiasma aloitti toimintansa, sopivat Helsingin kaupunki ja valtio maakaupasta. Kaupunki rakennutti Kiasman valtiolle ja vastapalkaksi kaupunki sai asumiskäyttöön kaavoitetun Kivikon alueen valtiolta. Tapahtuman kunniaksi museo on pyytänyt Kivikon aluetta kummikaupunginosakseen.

- Kivikko-seura lähti heti innokkaasti mukaan, minkä jälkeen ruvettiin yhdessä suunnittelemaan toimintaa ja kartoittamaan paikallisia toimijoita ja rakenteita, Päivi Matala Kiasmasta kertoo. Nallin koulu ja päiväkoti, Ruudin koulu ja päiväkoti sekä Kivikin nuorisotalo saivat kukin omaoppaat Kiasmalta. Yhteistyössä suunniteltiin myös sisällöt opaskierroksineen ja työpajoineen. Nuorisotalolla on ollut pressumaalausta ja vauvatkin ovat päässeet mukaan taiteilemaan ruoka-aineilla. Alueen asukkaita on kutsuttu Kiasman näyttelyiden avajaisiin. Varsinkin asukaspuisto Kipinäpuiston kautta on mennyt paljon tietoa.
- Lapsille kaikki on niin luontevaa ja monella on ennakkoluulottomat mielipiteet nykytaiteesta, hymyilee Matala.

Vuosittaiseen Ihana Kivikko -tapahtumaan Kiasma toi yhteisrunoutta ja ilmapalloja. Tapahtuman jatkoille saattoi siirtyä Kiasman omaan juhlaviikonloppuun. Museon juhlien ohjelmassa oli mm. lava katusoittajille ja esiintyjille.
-Tähän tilaisuuteen tarttuivat muun muassa nuoret kivikkolaisräppärit, ja esitys oli todella hieno, toteaa Matala.

- Syksyllä Kiasma järjestää näyttelyn Kivikon julkisiin tiloihin. Teokset valitaan asukkaiden kanssa yhteistyössä. Halukkaat pääsevät myös auttamaan näyttelyn ripustamisessa, tiedotuksessa ja opastamisessa. Näin he tutustuvat näyttelyn rakentamisen prosesseihin sekä siihen, miten taideorganisaatio toimii, jatkaa Matala. Matalan mielestä nykytaiteen äärellä on tärkeintä avoin mieli. Tarkoituksena on, että teokset puhuttelevat katsojaa. Oli se sitten ihastusta tai vihastusta, teokset kertovat tästä elämästä. Nykytaide ei ole välttämättä kaunista, tärkeintä on kokemus.

Päivi Matala toivoo, että kummikaupunkiosa hankkeella on positiivista vaikutusta puolin ja toisin. Hyvänä hän pitää myös sitä, että eri toimijat on saatu yhteen. Näin yhteisöllisyys on myös lisääntynyt. Vastaanotto Kivikossa on ollut innostunutta, vaikka nykytaide ei kaikille kovin tuttua olekaan. Todella mukavaa on se, että ensikertalaisia on ylittänyt museon kynnyksen.

- Samankaltaisia hankkeita on ollut muualla maailmassa mm. Englannissa ja Ranskassa.Kiasmalle kummikaupunginosahanke on kuitenkin ensimmäinen ja se on mahdollistunut Helsingin kaupungin lähiöprojektin tukemana. Kun toiminta rajataan pienelle alueelle, pystytään paremmin ottamaan alueen toiveet huomioon ja kohdentamaan taidetarjonta, kertoo Matala.

Toivottavasti hanke innostaa myös muita toimijoita yhteistyöhön uusien alueiden kanssa. Päivi Matala toivoo, että Kiasma jättäisi positiivisen monimuotoisen jäljen Kivikkoon. Taiteesta tulisi luonteva osa arkea, ympäristöä ja ihmisten mielenmaisemaa.