Mellunkylä tutuksi

Mellunkylä on ollut yhtäjaksoisesti asuttu keskiajalta lähtien. Mellungsbyn nimi esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa 1300-luvulta lähtien eri kirjoitusasuissa. Varhaisimpia merkkejä ihmisen toiminnasta on Vartiokylänlahden rannalla sijainnut Mellunkylän rautakautinen muinaislinna. Perimätiedon mukaan alueella on liikkunut viikinkejä.

Mellunkylä oli alkuaan laaja alue, käsittäen nykyisen Vartiokylän, Kontulan, Vesalan, Mellunmäen ja Fallpakan alueet. Mellunkylä on tullut tutuksi historiassa alueella aikoinaan sijanneiden kartanoiden ja suurten tilojen johdosta. Mellunkylä on kuulunut aikaisemmin Sipooseen, sitten Helsingin pitäjään ja vuodesta 1946 Helsingin kaupunkiin. Toisen maailman sodan jälkeen alkoi Mellunkylän voimakas kehitys. Ensin rakennettiin omakotialueet ja sitten 1950 luvulta lähtien myös kerrostaloja. Mellunkylän ja sen osa-alueiden Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan nimet vahvistettiin vuonna 1959. Itäisten kerrostalovaltaisten kaupunginosien Myllypuron, Kontulan ja Mellunmäen rakentaminen käynnistyi 1960 -luvulla.

Nykyinen Mellunkylän kaupunginosa koostuu viidestä osa-alueesta: Kivikosta, Kontulasta, Kurkimäestä, Mellunmäestä ja Vesalasta. Alueella asuu lähes 36 000 asukasta. Syystäkin Mellunkylää voidaan pitää Suomen suurimpana kaupunginosana.

Viime vuoden lopulla julkaistu Mellunkylä tutuksi -opas esittelee 35 eri kohdetta ja nähtävyyttä Mellunkylässä. Maksutonta opasta on jaossa mm. Kontulan ostarilla sijaitsevassa Kontupisteessä ja Mellunmäen ostarilla avatussa Mellarissa.